Hieman perspektiiviopista. Lähestyimme perspektiivioppia luennollamme ensin erottelemalla sammakko- ja lintuperspektiivin. Tämä riitti aiheuttamaan hämmennystä analyyttisessä opiskelijajoukossamme. Mikä ero niillä on ja mikä sen eron määrittelee, onko asiaan olemassa jokin kaava, jolla sen voisi selättää...? Yksinkertaistaen sammakko- ja lintuperspektiivin ero voidaan ajatella siten, että perspektiivi on näkökulma myös kuvataiteessa, se on keino näyttää kenen näkökulmasta maalaus on tehty. Jos se on tehty sammakon näkökulmasta, näyttävät asiat toisilta kuin linnun näkökulmasta.
Paperi, jolle kuva tehdään, on kaksiulotteinen. Jotta kolmiulotteisia asioita saadaan kuvattua kaksiulotteisella pinnalla, tarvitaan perspektiivioppia. Kuvan ulottuvuudet ovat todellisuudessa korkeus ja leveys. Kolmas ulottuvuus, tila tai syvyys, on illuusio, vaikutelma joka synnytetään perspektiivin avulla.
Horisonttiviivan paikan valitsemisella ei voi yksistään määritellä mikä perspektiivi on kyseessä. Näkökulman tuntuun vaikuttavat muut ympärillä olevat asiat. Pääsääntöisesti sammakkoperspektiivistä katsottuna näkyy paljon taivasta ja lintuperspektiivistä paljon maata, kun kuvataan maalla olevia kohteita. Mielestäni oleellista on ymmärtää horisontin käsite ylipäätään, missä se sijaitsee ja miten se näkyy. Toinen peruskäsite perspektiiviopissa on vertikaali, eli pystysuora. Perussääntö on, että yhden ja kahden pakopisteen perspektiivipiirustuksissa pystysuorat ovat aina pystysuoria.
Oppilaiden kanssa perspektiivipiirustukset on hyvä aloittaa yhden pakopisteen tehtävillä. Silmä harjaantuu näkemään pakopisteet ja viivat tilassa, kun alkuun harjoitellaan helpommilla tehtävillä. Useimmiten lapset kompastuvat perspektiivitöissään siihen, että he eivät muista tarkistaa pystysuoria viivojaan. Niinpä on tärkeää puhua käsitteista vertikaali ja horisontaali, pystysuora ja vaakasuora. Lyhennykset ja värien vaikutus tilan ja perspektiivin tunnussa tulevat myöhemmin.
Yhden pakopisteen perspektiivissä (keskeisperspektiivissä) kaikki katsojasta poispäin menevät viivat kulkevat samaan pisteeseen, joka sijaitsee horisonttiviivalla. Vaakasuorat viivat ovat vaakasuoria.
Jos kohde kuvataan kulma (esimerkiksi talon kulma) kohti katsojaa tarvitaan horisonttiviivalle kaksi pakopistettä. Pakopisteet voivat sijaita kuvan ulkopuolellakin. Katsojasta poispäin menevät viivat kulkevat kohti pakopistettä ja vain horisonttiviivalla olevat viivat ovat vaakasuoria.
Kolmen pakopisteen perspektiivipiirustuksia ei todennäköisesti tehdä vielä alakoulun puolella, ellei joku innostu asiasta perinpohjin. On silti hyvä tietää, että pakopisteitä voi olla myös kolme. Tällöin katsoja katselee kohdetta viistosti joko alhaalta tai ylhäältä päin. Pakopisteistä kaksi sijaitsee horisonttiviivalla, kolmas on joko sen ala- tai yläpuolella.
Kaksi pakopistettä
Kolme pakopistettä kuvat Pixabay
Perspektiivipiirustukset kiinnostavat joitain oppilaita kovasti ja hyvin ohjattuna kaikilla on mahdollisuus saada perspektiivitöistä onnistuneita. Toiset oppilaat taas haluaisivat toteuttaa itseään kuvien kautta vapaammin ja perspektiivin "säännöt" koetaan rajoittavina. Perspektiivioppi on vain yksi osa- alue kuvataiteessa. Ilman sitä on mahdollista saada aikaan ilmaisuvoimaisia ja hienoja töitä, mutta toisaalta perspektiiviopin perusteista on hyvä olla tietoinen jos haluaa saada kuvaansa tilan tuntua, oli se sitten maisemassa tai sisällä.
